www.locallit.net | www.locallit.net/english

Nuorena vitsa väännettävä
Pekka Mutanen
Punalippu 7/1978, 96–97

Maassamme on aina kiinnitetty vakavaa huomiota luovan nuorison kasvatukseen. Sopii muistaa, että jo neuvostovallan alkuvuosina, 1920-luvun alussa, kansalaissodan vielä riehuessa ryhdyttiin järjestämään nuorten kirjailijain opiskelua. Uusi kehityskausi kirjallisuudessa alkoi 1930-luvulla, kun Maksim Gorkin aloitteesta eri puolilla maata järjestettiin kirjallisuuskerhoja ja muuta opiskelua aloitteleville kirjailijoille. Vuonna 1947 pidettiin ensimmäinen nuorten kirjailijain edustajakokous ja siitä lähtien niitä on pidetty säännöllisesti kahden-kolmen vuoden väliajoin. Luovaa työtä tekevän nuorison kasvatus sai uutta tuulta purjeisiinsa 1974, jolloin NKP:N Keskuskomitea hyväksyi päätöksen Työstä luovan nuorison keskuudessa.

Tämän päätöksen perusteella Neuvostoliiton kirjailijaliiton Leningradin osasto järjesti seminaarin, johon oli kutsuttu Venäjän luoteisen vyöhykkeen ja Itämeren tasavaltojen edustajia, jotka työskentelevät nuorten kirjailijain ja kynäilijäin toimintaa ohjaavien komissioiden puheenjohtajina. Kutsuvieraina on myös kaunokirjallisten julkaisujen edustajia. Seminaarissa vaihdettiin kokemusta nuorten kirjailijain keskuudessa suoritettavasta työstä sekä pohdittiin, millä tavalla voitaisiin tehokkaammin toteuttaa puolueen päätöstä luovan nuorison kasvattamiseksi.

SNTL:n kirjailijaliiton Leningradin osaston sihteeri, prosaisti Vasili Lebedev kertoi selostuksessaan siitä monipuolisesta työstä, jota Leningradin kirjailijajärjestö, yksi maamme suurimpia, tekee nuorten kirjailijain kasvattamiseksi. Leningradin kaupungin ja alueen kuudesta miljoonasta asukkaasta, joista kirjoittamista harrastaa satoja tuhansia on valittava lahjakkaimmat, ja se on työläs tehtävä. Mutta työmuotoja on monenlaisia, yleisin on kirjallisuuskerho. Niitä on sekä lehtien ja julkaisujen yhteydessä että korkeakouluissa ja tuotantolaitoksissa. Yhteyksiä kouluihin pidetään järjestämällä säännöllisesti kirjallisuuden päivät. Ovat tulleet tavaksi myös kirjailijain esiintymiset kouluissa Lenin-päivien yhteydessä. Näin jo kouluikäisinä aletaan tuntea kirjoittajakyvyt ja koulun jälkeen työtä nuorten kanssa jatketaan joko kerhossa tai studiossa.

Leningradissa toimii novelli-, runo- ja näytelmästudio, joita johtavat tunnetut kirjailijat. Studion ryhmässä opiskelee tavallisesti viidestä seitsemään kynäilijää. Kerholaiset tutustuvat toistensa kynäelmiin ja käsittelevät niitä. Tällainen opiskelumuoto on osoittautunut hyvin tehokkaaksi.

Erikoista huomiota kiinnitetään näytelmään ja kertomukseen. Edellinen on kirjallisuuden vaikeimpia lajeja ja jälkimmäinen on sellaiseksi tulossa. Nuoret kirjoittavat mieluummin romaaneja ja pienoisromaaneja pystymättä kuitenkaan viemän työtään antoisaan loppuun. Aloittelevat välttävät kertomuksia tai kirjoittavat niitä vähän. Mutta juuri kertomus, novelli on se laji, josta proosakirjailijaksi aikovan olisi aloitettava. Ja ne, jotka ovat kertomuksesta lähteneet, ovat myöhemmin osoittaneet pystyvänsä kirjoittamaan myös romaanin.

Kynäilijät eivät kiinnitä riittävän suurta huomiota kieleen. Kieli on kirjallisuuden tärkein aines eikä sen merkitystä saisi missään määrin väheksyä. Kirjoittajan on osattava sanoa sanomisensa osuvin sanoin ja kehitettävä keskeytymättä omaa, persoonallista kieltään. Ellei tätä oteta riittävän vakavasti huomioon, on pettymys enemmin tai myöhemmin edessä.

Mielenkiintoa herätti runoilija Peteris Zirnitisin selostus nuorten kirjailijain keskuudessa suoritettavasta työstä Latviassa. Tasavallassa toimii yhdeksän kirjallisuuskerhoa, joihin pääsevät lahjakkaimmat kynäilijät. Nuorilla kirjailijoilla on omat edustajansa tasavallan nuorisoliiton Keskuskomiteassa. Opiskelutilaisuuksissa esiintyy Latvian STN:n ministereitä, Korkeimman neuvoston kansanedustajia ja tiedemiehiä. Kerholaiset tutustuvat tasavallan talous- ja kulttuurielämään, käyvät suurimmilla tuotantolaitoksilla ja rakennustyömailla sekä kulttuurikeskuksissa. Kesäisin järjestetään seminaareja eri puolilla Latviaa ja näin ollen kaupunkilaiset tutustuvat lähemmin maatalouden kehitykseen. Kerhon jäsenet ovat tilivelvollisia kerholle opiskelustaan ja työstään. Joka viiden vuosi myönnetään Upitin kirjallisuuspalkinto.

Pihkovan kirjailijat pitävät tärkeänä nuoren aikaansaannoksien tunnetuksi tekemistä, mikä on myös yksi monista kynäilijäin opiskelumuodoista. Alueen lehdet julkaisevat kerran kuukaudessa kirjallisuussivuja, radion ja television kirjallisuuslähetyksissä nuoret ovat aktiivisesti mukana. Proosakirjailija Aleksandr Bologov, joka johtaa Pihkovan nuorten kirjailijain toimintaa, on sitä mieltä, että ensimmäinen kirja kynäilijällä pitäisi julkaista mitä pikimmin, vaikkei se olisikaan vielä taiteellisesti riittävän korkeaa tasoa. Linnunpoikasta pitää auttaa ensi lennossa ja kun se pääsee siiville, jatkaa se lentoa korkeuksia kohti. Nuoria on autettava, mutta holhouksessa ei saa mennä liian pitkälle. Tosi lahjakkuus lyö itsensä läpi olipa sitten edessä mitä esteitä tahansa.

Kaliningradin kirjailijajärjestö pitää yhteyksiä kouluihin etsien koululaisten keskuudesta kynäilyä harrastavia nuoria. Kirjailijain taholta järjestetään yläluokille ainekirjoituskilpailuja, joiden perusteella valitaan jäseniä kirjallisuuskerhoon. Komsomolets-nuorisolehden ja yleisen kirjaston yhteydessä toimivissa kerhoissa kynäilijät hiovat taitoaan. Ei kaikista kerholaisista tule kirjallisuuden harrastajia, mutta moni valitsee elämän työkseen journalistiikan taikka TV-alan.

Vologdan kirjailijajärjestö, johon kuuluvat mainetta yleismaailmallisessa mittakaavassa saavuttaneet kirjailijat, Vasili Belov, Viktor Astafjev, Olga Fonkina sekä eräät muut pitää yhtenä tärkeimpänä tehtävänään nuorten kasvattamista. Ja tuloksena on se, että viime vuosina kirjailijaliittoon on tullut useita lahjakkaita nuoria ja järjestö on kasvanut tuntuvasti.

Yhteenvetoja tehdessä seminaarin osanottajat olivat sitä mieltä, että kokemuksen vaihto on hyvin tarpeen, jotta voitaisiin paremmin täyttää NKP:n Keskuskomitean päätöstä Työstä luovan nuorison keskuudessa niin ammatillisessa kuin myös aatteellisessakin mielessä.

www.locallit.net