www.locallit.net | www.locallit.net/english

Kynäilijät jälleen koolla
Pekka Mutanen
Punalippu 6/1979, 97–99

Aloittavien kirjailijain neuvottelukokouksia Karjalassa on pidetty kahden vuoden väliajoin alkaen vuodesta 1947. Useammat nykyään tunnetuista kirjailijoista ja runoilijoista ovat aikoinaan osallistuneet tällaisiin neuvotteluihin.

Nuorten kirjailijain neuvottelukokouksien tehtäviin kuuluu ennen kaikkea aktivoida kynäilijäin toimintaa, löytää harrastajakirjoittajien keskuudesta todella lahjakkaita ja lupaavia kykyjä, auttaa heitä kehittämään taitoaan sekä julkaisemaan tuotteitaan.

21.-22. maaliskuuta pidettiin Petroskoissa Karjalan nuorten kirjailijain 17. neuvottelukokous. Neuvotteluun oli saapunut kynäilijöitä eri puolilta Karjalaa sekä kutsuvieraita, mm. Venäjän kirjailijain valiokunnan jäsen, moskovalainen runoilijatar Lada Odintsova, leningradilaiset proosakirjailijat Boris Sergunenkov ja Andrei Balabuha, runoilija Vlatšeslav Kuznetsov, tallinnalainen runoilija Ants Paikre.

Avajaispuheessaan Karjalan kirjailijaliiton hallinnon puheenjohtaja Nikolai Gippijev mm. sanoi, että kokoukseen saapuneiden kynäilijäin joukossa on eri alojen ammattimiehiä, joilla on yhteinen harrastus - kirjallisuustyö. Voidakseen kehittää määrätietoisesti taitoaan aloittelevat kirjailijat tarvitsevat pätevää ohjausta ja neuvoja, jatkuvia kontakteja muihin kirjailijoihin. Nuoren kirjailijapolven on omaksuttava kirjallisuuden aikaansaannokset sekä rikastettava kirjallisuutta omilla löydöillään, omalla maailmannäkemyksellään. Neuvostokirjallisuuden perusperiaatteita - puoluekantaisuutta ja kansanomaisuutta - on vaalittava ja vietävä eteenpäin. Kaksi vuotta sitten hyväksytty NKP:n Keskuskomitean päätös Työstä luovan nuorison keskuudessa on osoitus siitä, että nuoren polven taiteellinen ja aatteellinen kasvattaminen on puolueen ja koko kansan asia.

Kirjailijaliiton yhteydessä toimivan nuoren kirjailijain komission toimintaselostuksessa todettiin, että monet edelliseen neuvotteluun osallistuneet kynäilijät ovat kahdessa vuodessa tehneet uutterasti työtä harrastustensa parissa ja edistyneet mittavin askelin. Niinpä petroskoilainen lehtimies Anatoli Šihov julkaisi tällä välin kaksi kirjaa: Flyygeli myytävänä (Molodaja gvardija -kustantamo) ja Avojaloin linja-auton perässä (Karjala-kustantamo). Kirjoissaan tekijä kuvaa kehitysiässä olevia nuoria. Viime vuoden lopulla ilmestyi Prääsän piirilehden toimittajan Vjatšeslav Oparinin kotiseutuaiheinen kirja Retki bujankivelle, joka kertoo Puudosin piirin historiikista ja sen uurastajista. Kontupohjalainen lehtimies Vladimir Smirnov kuvaa kokoelmassaan Vienanmeren rannikkoseutua sekä luonnonsuojelun ongelmien parissa toimivia ihmisiä. Punalipun yhteydessä toimivan kirjallisuuskerhon jäsenet ovat julkaisseet 1978 yhteisen kokoelman Vuosien saatossa, jossa on mukana 17 kynäilijää. Viime vuoden lopulla moskovalaisen Detskaja literatura (Lasten kirjallisuus) -kustantamon toimesta näki päivänvalon 75 000 kappaleen painoksena Karjalan kirjailijain kertomuskokoelma venäjän kielellä Tšaiki nad Onego (Lokkeja Äänisellä). Tunnettujen kirjailijain rinnalla siinä on edustettuna myös harrastajakirjailijoita.

Runoilijain työ on myös ollut antoisa. Merikapteeni Vladimir Brendojev, jonka runoja käsiteltiin edellisessä neuvottelussa, on julkaissut tuotteitaan tasavallan lehdissä ja valmistanut runovalikoimat Anusrandaine, joka ilmestyy Karjala-kustantamon toimesta tänä vuonna. Pekka Pöllä julkaisi 1978 kokoelman Ilmarinen, joka sisältää samannimisen runoelman ja runoja. Hänen kolmas kirjansa, satuja ja kertomuksia, on julkaisusuunnitelmissa ja näkee päivänvalon tämän vuoden sisällä. Venäjänkielisiltä runoilijoilta Karjala-kustantamo julkaisi neljän harrastajakirjailijan - petroskoilaisen rakennusinsinöörin Akeksandr Babkinin, karhumäkeläisen sähköasentajan Juri Vimbergin, aunukselaisen piirilehden toimittajan Gennadi Zorinin ja latvialaisen koulunopettajan Vitali Kraskovin - yhteiskokoelman nimeltään Molodyje golosa (Nuoria ääniä).

Monilta harrastajakirjailijoilta ei toistaiseksi ole ilmestynyt kirjaa, mutta he ovat julkaisseet tuotteitaan piirilehdissä ja tasavallan julkaisuissa. Heidän joukossaan on todella lahjakkaita kynäilijöitä ja toivottavasti laaja lukijakunta saa lähitulevaisuudessa viettää nautittavia lukuhetkiä heidän runojensa ja kertomustensa parissa.

Tässä ajassa kirjailijaliittoon on hyväksytty proosakirjailijat Terttu Vikström ja Viktor Pulkin sekä runoilija Viktor Sergin. Aivan hiljan suositeltiin liiton jäseneksi monipuolinen ja lahjakas kirjailija Matti Mazajev.

Neuvottelukokouksen teoreettiseen puoleen kuului kaksi selostusta. Petroskoin yliopiston professori Leonid Reznikov omisti selostuksensa taiteen ja tieteen vuorovaikutukselle ja Kasvatusopillisen korkeakoulun dosentti Vladimir Krylov nykyproosan kehitysvaiheille. Yhteisen tilaisuuden jälkeen siirryttiin jaostotyöhön. Kokouksessa toimivat suomenkielinen sekä venäjänkieliset proosa- ja runousjaostot. Jaostotyötä johtivat kokeneet vanhemman polven kirjailijat Jaakko Rugojev, Nikolai Laine, Pjotr Boriskov, Alekesei Titov sekä kutsuvieraista Vjatšeslav Kuznetsov, Boris Sergumenkov ja Lada Odintsova. Suomenkielisessä osastossa käsiteltiin neljän tekijän tuotteita: Rudolf Sykiäisen kuvauksia, Veikko Pällisen runoja ja kertomuksia, Ahvo Lieden runoja sekä Sven Lokan dokumentaarinovelli.

Rudolf Sykiäinen tunnetaan etevänä lehtimiehenä, jonka esseitä, kuvauksia ja matkavaikutelmia on julkaistu lehdissä ja esitetty radiossa. Sykiäinen tarjosi käsiteltäväksi laajan kuvauskokoelman nimeltään Ajan kämmenellä. Siinä on kuvauksia tasavaltamme yleisotsikolla Karjalaa ristiin ja rastiin, Kohtaloita-osastossa tekijä kertoo merkittävistä ihmisistä, joita on elämänsä varrella tavannut, ja Laaja kotimaani -osa käsittää esseitä ja matkavaikutelmia Neuvostoliiton eri tasavalloista ja alueista. Sykiäisen kuvaukset herättivät vilkasta keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Tekijä kieli todettiin omaperäiseksi, tyyli lennokkaaksi ja puoleensavetäväksi. Sykiäisen kuvaukset tarjoavat lukijalle paljon uutta informaatiota. Ihmiskohtaloita kuvatessaan Sykiäinen on havainnollisesti onnistunut kuvaamaan neuvostoihmisen elämäntapaa ja heidän pyrkimyksiään. Joka kuvauksessa on oma filosofinen konseptionsa, ongelmien käsittely ei rajoitu kuvattavaan aikaan, vaan on moniulotteista. Käsikirjoitus päätettiin yksimielisesti suositella julkaistavaksi.

Veikko Pällisen runoja, kertomuksia ja hupaisia juttuja on julkaistu jo useita vuosia sitten sekä Kalevalan piirilehdessä että tasavallan julkaisuissa. Hänen runonsa ovat kuvaannollisia ja soinnukkaita, kertomukset lyhytsanaisia ja vaikuttavia sekä aiheen että tyylin puolesta. Pällisen lastenrunot ovat hyvänä lisänä tasavallan vähälukuiseen lastenkirjallisuuteen. Karjalan kulttuuripiireissä Veikko Pällinen tunnetaan myös säveltäjänä ja hän toimiikin orkesterin- ja kuoronjohtajana kotipuolellaan Kalevalassa. Hänen säveltämiään lauluja sekä valsseja on esitetty jo 1940-luvulta lähtien. Käsittelyyn osallistuneet olivat yksimielisiä suositellessaan Pällisen tuotteita julkaistavaksi: yhtenä kirjana lasten runot sekä toisena kertomukset ja runot aikuisille.

Lehtimies Ahvo Lies (Vili Bergman) ei ole teerenpoika runoilijana, häneltä on jo ilmestynyt runokirja Ihmisveljille. Nyt hän on valmistanut ja koonnut uuden käsikirjoituksen Maan leipä ja suola. Lieden runojen vahvaksi puoleksi todettiin ajatuksen syvällisyys ja filosofisuus, hiottu kieli ja lakonisuus, niistä löytää hienoa huumoria ja sarkastista ironiaa. Mutta käsikirjoituksessa on myös retoorisilta tuntuvia runoja. Tekijää kehotettiin viimeistelemään runoja ja sen jälkeen ehdottamaan kokoelmaa julkaistavaksi.

Ylätuulomalaisen riistanvartijan Sven Lokan dokumentaarinen novelli Muurmannin rannikon suomalaisista herätti vilpitöntä mielenkiintoa. Aihe oli monelle tuntematon, koska Muurmannin rannikon suomalaisten elämä on Karjalan kirjallisuudessa jäänyt kokonaan kirjailijain huomion ulkopuolelle. Ensimmäiset suomalaiset uudisasukkaat siirtyivät tälle miltei asumattomalle alueelle 1860-luvun nälkävuosina. Sven Lokka on näiden suomalaisten jälkeläisiä, ja aihe on hänelle läheinen. Käsikirjoitusta valmistaessaan tekijä on koonnut sekä suusanallista että arkistoaineistoa. Jotkut puheenvuoroja käyttäneet olivat sitä mieltä, että paikoin Lokka ei ole onnistunut hallitsemaan runsasta fakta-aineistoa, mikä on johtanut pelkkään asioiden luettelointiin. Tekijää kehotettiin tekemään vielä työtä käsikirjoituksen parissa ja saattamaan se painokuntoon.

Käsittelyssä vallitseva toverillinen ilmapiiri ja kokeneiden kirjailijain opastus toivottavasti innoittaa kynäilijöitä tekemään entistä tarmokkaammin työtä sekä sana ja tyylin että muodon parissa.

Nykyinen neuvottelukokous oli siinä mielessä merkittävä, että samanaikaisesti Moskovassa pidettiin yleisliittolainen nuorten kirjailijain 7. neuvottelukokous. Siihen osallistui neljättäsataa maamme nuorta kirjailijaa sekä kutsuvieraita sosialistisista maista. Karjalan kynäilijöitä tässä kokouksessa edusti kaksi proosakirjailijaa, Leninskaja pravda -lehden toimittaja Raija Mustonen Petroskoista sekä kontupohjalainen kaivinkoneen käyttäjä Boris Kravtšenko. Heidän tuotteensa saivat käsittelyssä korkean arvion, ja ne suositeltiin julkaistavaksi.

Yleisliittolaisten neuvottelujen välisenä neljänä vuotena osanottajilta on julkaistu 250 kirjaa, ja 120 käsikirjoitusta on parhaillaan eri kustantamojen julkaisusuunnitelmissa. Toistasataa edellisen neuvottelun osanottajaa on tänä aikana hyväksytty kirjailijaliiton jäseniksi.

Kaksi päivää kestänyt Karjalan harrastajakirjoittajien neuvottelukokous oli kaikin puolin antoisa. Toivottavasti tähän neuvotteluun osallistuneiden kynäilijäin ääni tulee lähiaikoina kuulumaan täysin voimin.

www.locallit.net