www.locallit.net | www.locallit.net/english

"Vodorazdel" – "Vedenjakaja"
Pekka Perttu
Punalippu 4/1959, 119–120

Karjalan taide- ja kirjallisuuspäivien aattona ilmestyi Petroskoissa venäjän kielellä tasavaltamme erään vanhimman kirjailijan Nikolai Jaakkolan teos "Vedenjakaja". Kirja on suomen kielellä ilmestyneen Pirttijärven rantamilla -sarjan kahden ensimmäisen osan venäjännös, jonka ovat tehneet Jouko Suurhasko ja Venla Kiiranen.

Jaakkolan Pirttijärvi-sarja on monivuotisen ja sitkeän luovan työn tulosta. Ensimmäinen osa "Pirttijärven rantamilla" ilmestyi suomeksi v. 1949 ja toinen osa "Pirttijärven rantamilla ja muualla" kahdeksan vuoden kuluttua, vuonna 1957. Viime vuonna sai suomenkielinen lukija tutustua myöskin kolmannen osan alkulukuihin, jotka julkaistiin Punalipun 3. ja 4. numerossa ennakko-otsikolla "Usmanan kosken pauhatessa". Parhaillaan kirjailija tekee työtä tämän viimeisen osan parissa, jonka nimeksi tulee "Muualla ja Pirttijärven rantamilla".

Venäläiselläkin lukijalla on ollut tilaisuus tutustua kyseiseen teokseen jo aikaisemmin. Pienin lyhennyksin se on julkaistu myöskin "Na rubezhe" lehdessä edellisinä vuosina. Nyt se ilmestyi kauniisti painettuna ja taiteilija L. Beljajevin somistamana kirjana, Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliikkeen kustantamana.

"Vodorazdel" - "Vedenjakaja" on tämän venäläisen laitoksen nimi. Teos kertoo pohjois-karjalaisen rahvaan elämästä vallankumous- ja kapinavuosien ajalta luonnon vedenjakajan seudulta, josta yhdet vedet saavat alkujuoksunsa Vienanmereen ja toiset Suomen kautta Pohjanlahteen. Mutta tämä vedenjakaja erottaa myöskin muuta, se erottaa kaksi maailmaa, kaksi erilaista järjestelmää.

Jaakkolan kirjassa kerrotaankin niistä suurista tapahtumista Karjalan rahvaan elämässä, mitkä vallankumous ja sitä seurannut uuden elämän muovautuminen toivat saloseudulle. Tekijä kuvaa ja kertoo kuinka ne ajat erottivat katsantokannoiltaan erilaiset ihmiset karjalaisissa kylissä ja miten muodostui näihin kannanottoihin perustuvia elämän situaatioita. Näissä monimutkaisissa ja vaikeissa tapahtumissa elävätkin Jaakkolan teoksen sankarit, köyhät pirttijärveläiset talonpojat, rikastuneet kauppiaat, muukalaiset sotaseikkailijat sekä toisaalta vallankumoukselliset työläiset, joiden vaikutus tunkeutuu vastustuksista huolimatta salokyliin, vähälukuisten talonpoikaiston ajatusmaailmaan. Muurmannin radan rakentaminen ja siellä vallitsevat tietoisten työläisten ajatukset ovat suurena tekijänä Pirttijärvenkin rahvaan henkisessä valveutumisessa.

Nikolai Jaakkolan Pirttijärvi-sarjan kirjoja luetaan paljon, josta todisteena ovat monet lukijain lausunnot. "Pirttijärven rantamilla" on saanut huomiota puoleensa myöskin naapurimaassamme Suomessa. Kommunistisen puolueen lehdessä "Työmiehen sanomissa" v. 1955 arvostettiin Jaakkolan teosta seuraavin sanoin:
"Aikaisemmin ei suomen kielellä varmastikaan ole kirjoitettu niin todentuntuista kuvausta rajantakaisen Karjalan korpikylän ihmisistä ja heidän elämästään kuin Jaakkolan Pirttijärven rantamilla -teoksessa. Syntyperäisenä, kansansa keskuudessa aina eläneenä karjalaisena Jaakkola tuntee hyvin kuvattavansa. Aitouden tuntua vahvistaa voimakas elämäkerrallisen muistelman sävy... Ohjenuoranaan kirjailijana, josta hän johdonmukaisesti pitää kiinni näyttää Jaakkolalle olevan sosialistisen realismin menettelytapa: vähemmän itseään, enemmän elämän historiallisesti merkityksellistä todellisuutta. Juuri tästä saamme kiittää sitä, että Jaakkolan ehkä muuten liian suppeassa teoksessa löydämme niin runsain mitoin omien kirjailijoittemme täysin laimin lyömän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kansantietouden esittelyä. Jaakkolan teosta lukiessamme tunnemme elävästi liikkuvamme Lönnrotin runonlaulajien lähimpien jälkeläisten, poikien ja pojanpoikien parissa. ... Ymmärrämme miksi tämä kansa alusta lähtien näki vuoden 1917 vallankumouksessa ja sen seurauksena syntyneessä sosialistisessa yhteiskunnassa ainoan tiensä tulevaisuuteen."

"Vapaa sana" -lehdessä kirjoitti nimimerkki "M. S." v. 1955 tästä teoksesta mm. seuraavaa:
"Kansankulttuuri Oy on välittänyt suomalaisille lukijoille mielenkiintoisen ja harvinaisen teoksen, joka tuottaa mieluisan yllätyksen. ... En tunne Jaakkolan muuta tuotantoa, mutta tästä teoksesta päätellen hän ei ole tilapäiskynäilijä, vaan oivallinen kertoja, joka viljelee suomen kieltä puhtaasti ja karjalaisen kansanmurteen rikastuttamana. tässä kielessä tuntee saman yhteyden itse kansanelämään kuin muutamalla Suomessa kirjoittavalla kansanelämän kuvaajalla, ennen muita Haanpäällä: kieli ilmaiseen kaikissa vivahteissaan jotakin itse elämästä".

Kansan senaikaisen elämän ja olojen tarkka kuvaus on yleisesti tunnettu ja tunnustettu Jaakkolan teoksen ansioksi. Se johtunee siitä, että tekijä kirjoittaa niistä asioista, jotka hän tuntee omakohtaisen elämänsä kokemuksesta.

Tällaisen teoksen venäjäntämisessä on varmaan ollut tietyt vaikeutensa. Emme ole tarkemmin vielä vertailleet, kuinka venäjäntäjät J. Suurhako ja V. Kiiranen ovat työssään onnistuneet, missä määrin he ovat saaneet venäjänkielisessä laitoksessa säilytetyksi Jaakkolan tyylin, teoksen kansallisen omaleimaisuuden ja sen paikallisvärit, koloriitin. Venäläinen lukija ja arvostelu on varmaan sanova mielipiteensä siitä.

Nikolai Jaakkolan työ Pirttijärvi-sarjansa loppuunviemiseksi jatkuu. Kolmannen osan viipymiseen on vaikuttanut tekijän sairaus, mutta työ ei ole silti katkennut. Koko ajan ovat häntä askarruttaneet henkilöittensä kohtalot, heidän tiensä suurten tapahtumien pyörteissä. Pulikka-Poavilan linja esimerkiksi on jo selvennyt sen traagillisen loppuun saakka.

- Kolmannesta osasta tulee ehkä kaikkein dramaattisin, kertoo tov. Jaakkola - sillä se aika, vuodet 1918-1922 josta siinä tullaan kertomaan, oli tapahtumarikkain ja myrskyisin. Kerronta päättyy neuvostovallan lopulliseen vakiintumiseen näillä seuduilla. Tekijän laskelmien mukaan pitäisi viimeisen osan valmistua tämän ja ensi vuoden aikana, jolloin on ehkä vielä kerta matkustettava Kemijoen seudulle.

Toivotettakoon tov. Jaakkolalle menestystä tämän tärkeän työnsä päätökseen viemisessä, jota hän on jo vuosikausia tehnyt ja joka nytkin on kantanut kauniin hedelmän, saanut kiitosta lukijoilta niin tasavallassamme kuin sen rajojen ulkopuolellakin, sillä Pirttijärvi-sarja on epäilemättä eräs arvokkaimpia ja omaperäisimpiä teoksia tasavaltamme kirjallisuudessa.

Tämän työnsä päätettyään kirjailija Jaakkola ryhtyy kirjoittamaan suurta teosta oman elämäkerta-aineistonsa pohjalla, joka "tulee seitsenvuotissuunnitelmakseni", kuten hän hymyillen sanoo.

www.locallit.net