www.locallit.net | www.locallit.net/english

Salli Lund
Punalippu 3/1966, 19

Runoilija Salli Lund (nyk. Hill) tunnetaan suomenkielisen lukijakunnan keskuudessa jo yli kolmekymmentä vuotta.

Hän on syntynyt Oulussa perämies Mäkelän perheessä yhtentenätoista lapsena. Haaveet lukemisen jatkosta oppikoululinjaa eivät toteutuneet varojen puutteessa. Opiskelu päättyi siis kansakouluun.

Vakituinen työ myyjättärenä osuusliike Arinan eri myymälöissä kotikaupungissa alkoi 1920. Seitsemän vuoden kuluttua Salli Lund matkustaa monien muiden joukossa Suomesta Kanadaan, josta Neuvostoliitoon maailmanpulakauden vuonna 1932. Tätä Neuvostoliittoon siirtymisen kautta ja elämän alkua uusissa oloissa kuvaakin oheinen muistelmateos Taivalta.

"Jo kansakoulu ajoilta lähtien alkoi kirjallisuus ja varsinkin runo vetää puoleensa. Ei saanut rauhaa. Vaati yrittämään. Ja kirjoitinkin niitä, runoja nimittäin. Tietysti sellaisia kuin senikäinen tyttö voi kirjoittaa. Sudburyn kaupungissa toimivan Liberty-hallin seuranäyttämöllä luettiin runojani ja julkaistiin sikäläisen Vapaus-lehden palstoilla", kertoo runoilijatar.

Neuvostoliittoon siirryttyään hänen työnsä jatkuu uusien virikkeiden innostamana. Siihen aikaan oli muotia joukkolausuntarunot. Lund kirjoittaa niitä silloisen kansantaiteen talon tilauksesta. Hänen runojaan lausutaan ympäri Karjalaa paikallisten klubien ohjelmistossa ja esitetään myös Petroskoin Triumf teatterissa ("Kaikuja kankailta" - metsätöissä uurastavista naisista).

Vuodesta 1934 Salli Lund julkaisee runoja Leningradissa ilmestyneissä kirjallisuuslehdissä Neuvostonainen ja Rintama sekä petroskoilaisessa Punainen Karjala lehdessä, jonka kirjallisuusosastoa johti runoilija Eemeli Virtanen.

Sitten seuraa pitkähkö tauko ja vasta sotavuosien jälkeen Salli Lund alkaa uudelleen julkaista runoja Totuus lehdessä sekä Punalippu albumissa. Niistä koostuu runoilijalle ominaisen tiukan valinnan tuloksena runokirja Soi lauluja Karjalan maa. Viimeisin, hiljattain ilmestynyt runoteos on nimeltään Pihkan tuoksua, jonka esittelemme lukijoille tässä numerossa.

Oheisessa omakohtaisessa muistelmia kertoavassa Taivalta tekijä kokeilee voimiaan laajemman proosan alalla. Keskustelussa toimituksemme edustajan kanssa Lund naurahtaleli "ottavansa pesäeron runoudesta". Saapa nyt nähdä, onko siinä puussa oravaa. Joka tapauksessa toivomme hänelle menestystä niin proosan kuin runouden vainioilla.

www.locallit.net