www.locallit.net | www.locallit.net/english

Kirjailijoiden työsaralta
Viisivuotiskauden yksi päivä
Pekka Mutanen, Karjalan kirjailijaliiton varapuheenjohtaja
Neuvosto-Karjala 26.2.1982, 4

Pöytäkalenterissani sivulle 18. helmikuuta oli edellisinä päivinä kirjoitettu muistiin päivän tehtäviin kuuluvia asioita. Ensimmäisenä siinä oli Pekka Pertun nimi. Kirjaiija oli luvannut tulla aamupäivällä selostamaan kuukauden kestäneestä matkastaan Pohjois-Karjalaan. Pekka on jämtti mies, ja sovittuun aikaan hän tuli kirjailijaliittoon.

Pekka Perttu oli kaikin puolin tyytyväinen matkaansa. Kalevalassa ja Vuokkiniemessä hän tapasi vanhoja tuttujaan, haastatteli heitä, sai heiltä "metsästettyä" uusia sananlaskuja ja -parsia, samoin kuin aitokarjalaisia sanontojakin. Niitä hän käyttää tietysti omissa uusissa teoksissaan. Utelin Pekalta, minkä teoksen parissa hän tekee nyt työtä. Mutta kysymykseni jäi vaille vastausta. En ihmetellyt, koska tunnen Pekan – hän ei ole tottunut kertomaan keskeneräisistä töistään.

Edellisenä päivänä, Punalipun yhteydessä toimivassa kirjallisuuskerhossa leningradilainen kirjailija Andrei Balabuha kertoi kynäilijöille tieteiskirjallisuuden kehityksestä Neuvostoliitossa sekä muualla maailmassa. Tämä oli Balabuhan toinen samanaiheinen luento kirjailijaliitossamme. Tilaisuudessa ollut runoilijanalku Viktor Husu lupasi tuoda runojaan Kevätvyöry-julkaisuun, jonka käsikirjoitusta parastaikaa kootaan. Kevääseen mennessä käsikirjoituksen pitäisi olla valmis, jotta kirja ilmestyisi ajoissa.

Viktor Husu on julkaissut runojaan jo aikaisemminkin Punalipussa. Tällä kertaa hän toi melkoisen nipun uusia runojaan. Katselimme niitä yhdessä kirjallisen neuvonantajamme Gladys Laineen kanssa ja totesimme, että ainakin osan runoista voi kelpuuttaa Kevätvyöryyn.

Ennen päivällisaikaa oli lyhyt neuvottelu kirjailijaliiton puheenjohtajan Nikolai Gippijevin luona. Tarkastelimme juoksevia asioita.

Iltapäivällä Punalipun toimituksessa käsiteltiin Ortjo Stepanovin uutta käsikirjoitusta Lesken lempi. Useat kansalliset kirjailijat mm. Antti Timonen, Nikolai Laine ja suomentaja Urho Ruhanen sekä Punalipun toimittajast osallistuivat käsittelyyn. Jaakko Rugojev ei töittensä takia joutanut tulemaan ja hän lähetti lausuntonsa mielipiteineen ja huomautuksineen.

– Teokseni aihe syntyi vuoden 1977 lopulla, Ortjo Stepanov sanoi. – Lesken lempi on jatkoa Kotikunnan tarina -romaaniin, sen neljäs osa. Edellisessä osassa – Kuuma kesä – oli jo maininta niistä ongelmista, joita nyt edelleen kehittelen. Ajallisesti romaanin tapahtumat rajoittuvat vuosiin 1943 – 1946, ts. Suuren Isänmaallisen sodan kahteen viimeiseen vuoteen ja miehittäjistä vapautetun tasavallan jälleenrakentamisen alkuvaiheeseen.

Käsittelyyn osallistuneet olivat sitä mieltä, että tekijä on onnistunut sankareittensä kuvauksesssa. Kaikki henkilöt ovat eheitä ja uskottavia. He voittvat suuria vaikeuksia, uskovat voittoon sodassa ja menestykseen sodanjälkeiseessä rakennustyössä. Romaani on hengeltään optimistinen.

Esitettiin myös huomatuksia. Esimerkiksi kerronta on monissa paikoin ontuvaa. Asiapaljous haittaa. Monet tapahtumat on kerrottu ulkoapäin. Romaanin nimi ei sovi näin vakavanaiheiseen teokseen. Hyvin paljon esiintyy "kielikukkasia".

Murteiden käytöstä syntyi vilkasta keskustelua: missä määrin sitä pitäisi käyttää. Toiset olivat sitä mieltä, että osuvaa Pohjois-Karjalan murretta pitäisi viljellä mitä runsaammin, toiset taas – pidättyvästi ja varovaisesti.

Yhteisenä mielipiteenä oli se, että Ortjo Stepanov on onnistunut suuressa työssään. Korjausten jälkeen romaani hyväksytään julkaistavaksi Punalipussa.

Tämän sisältöinen oli pääpiirteissään helmikuun 18. päivä Karjalan kirjailijaliiton elämässä. Kukin kirjailijoistamme teki työtä omien teostensa parissa. Tuloksista saamme tietää myöhemmin – lehtien palstoilla ja kirjojen sivuilla.

www.locallit.net