www.locallit.net | www.locallit.net/english

Uusia Kirjailijaliiton jäseniä
Pekka Mutanen
Neuvosto-Karjala 23.11.1986, 4

Moskovasta VSFNT:n kirjailijaliitosta tuli hiljattain iloinen tieto: kolme Karjalan ehdokasta, nimittäin kääntäjä Kerttu Juntunen, kirjallisuudentutkija Elli Aalto ja runoilija Toivo Flink hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi. Uutinen on siitäkin syystä miellyttävä, että viime vuosina jäsenmäärä Karjalan kirjailijaliitossa ei lisääntynyt ollenkaan. Se ei johtunut ollenkaan siitä, etteikö tasavallassamme olisi kirjailijavoimia. Niitä on. Vaatimukset ovat kasvaneet. Kynnystä on nostettu ja harpata sen yli on yhä vaikeampi.

Kaikki kolme nimeä ovat meillä jo vuosia tuttuja. Heidän työnsä ovat saaneet ansaittua tunnustusta. Eikä ainoastaan Karjalassa.

Kerttu Juntunen on suomentanut yhteiskunta-poliittista kirjallisuutta Progress-(Edistys-) kustantamossa yli kaksikymmentä vuotta. 1970-luvun alusta lähtien hän on suomentanut myös kaunokirjallisuutta. Juntusen ansiota on, että suomalainen lukija sai tutustua sellaisiin Neuvostoliiton mestaritekijäin tuotteisiin kuin mm. Aleksandr Fadejevin Nuoreen kaartiin ja Juri Kazakovin kertomuksiin. Hän on tehnyt tunnetuksi suomeksi myös muiden veljestasavaltojen kirjailijoiden tuotteita, kuten eestiläisen Aimee Beekmanin Perunakarnevaalit, liettualaisten kirjailijoiden kertomuksia ja novelleja Tuuliviiri perhejuhlaan, kaukasialaisten kansojen satu- ja lastenkirjoja, tshuktshikirjailija Juri Rytheun romaanit Kaikkien kauneimmat ja laivat ja Ihmissusi.

Juntunen on mestari alallaan. Lueteltujen suomennostöiden lisäksi mainitsemme vielä, että hän on kääntänyt Nikolai Tshernyshevskin, Anatoli Lunatsharskin ja Mihail Bahtinin kirjoja kirjallisuudesta ja taiteesta.

Elli Aalto on yksi harvoista Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin työntekijöistä, joiden varsinaisena alana on Karjalan kirjallisuuden tutkimus. Tätä työtä hän on tehnyt runsaat kymmenen vuotta ja julkaissut kolme kirjaa. Kaikki ne ilmestyivät venäjänkielisinä Karjala-kustantamon toimesta. Ensimmäinen (julkaistu 1978) kosketteli Taisto Summasen runoutta, toinen (1980) Jaakko Rugojevin lyyrisiä sekä eeppisiä runoja ja kolmas (1983) Nikolai Laineen lyriikkaa. Nämä kolme kirjaa ovat olleet Aallon kandidaatin väitöskirjan pohjana.

Tätä nykyä Aallon tutkimuksen aiheena on Karjalan nykyproosakirjailijat (paitsi Antti Timosta, jonka tuotantoa tutkii Reino Kotti). Toisena Aallon teemana on Neuvosto-Karjalan suomenkieliset lehdet. Elli Aallon tutkimus näiden lehtien synty-, kehitys- ja sammumisvaiheista on valmis ja odottaa julkaisuaan.

Toivo Flink on kahden runokokoelman Järvi kämmenissä (1983) sekä Osa ja arpa (1985) tekijä. Tunnetaan Flink myös suomentajana. Hän on suomentanut Sergei Jeseninin, Kornei Tshukovskin, Vladimir Sokolovin, Junna Morizin, Jevgeni Jevtushenkon sekä Vladimir Lugovskoin runoja.

Flinkin tie kirjallisuuteen on tyypillisin esimerkki sodan jälkeen syntyneestä polvesta. Keskikoulun penkiltä työhön Solomannin saha- ja huonekalukombinaatille. Sitten yritys Petroskoin yliopiston suomen kielen osastoon, mikä ei kuitenkaan ensi kerralla onnistunut. Koti-inkeri ei riittänyt läpäistä suomen kielen tutkintoa, koska oli käynyt venäjänkielisen keskikoulun. Itsenäinen opiskelu ja uusi yritys. Sitten viisi vuotta sitkeää opiskelua. Ensimmäisiä yrityksiä kirjallisella alalla olivat suomennokset Punalippua varten. Vuonna 1976 Flink siirtyi kuvausosaston toimittajaksi Punalippuun. Ensimmäiset runoiluyritykset, joita seurasivat ensimmäiset julkaistut runot. Tämä ei tapahtunut ilman ammattirunoilijain ja vanhemman polven apua. Niinpä Nikolai Laine, Taisto Summanen ja Jaakko Rugojev ovat auttaneet Toivo Flinkiä.

Ja siitä se runoilija sarka alkoikin. Työn oppii työtä tehdessä. Kuvausosastolta Flink siirtyi runousosastoon. Aikaa myöten kertyi runoja ensimmäiseksi kokoelmaksi. Kun ensimmäinen oma runokirja oli käsissä, innoitti se entistä enemmän jatkamaan työtä.

www.locallit.net