www.locallit.net | www.locallit.net/english

Kotikunta ja maailma
Ortjo Stepanov 75 vuotta
Markku Nieminen
Karjalan Sanomat 5.4.1995, 7

Kansankirjailija Ortjo Stepanov täyttää 7. huhtikuuta 75 vuotta. On aika arvioida hänen kirjallisen työnsä merkitystä kokonaisuutena. Pääteoksensa 6-osaisen romaanisarjan "Kotikunnan tarina" valmistumisen jälkeen hän ei ole enää tarttunut kynään kaunokirjallisessa tarkoituksessa, vaan on keskittynyt lehtikirjoitteluun ja päättäjille osoitettujen vetoomusten avulla pelastamaan Karjalan kansallista kulttuuria häviämiseltä. Hän on tavallaan astunut omaan tuotantoonsa sisään, niin kuin kiinalaisen mytologian mukainen taiteilija, joka katoaa omaan täydelliseen tauluunsa.

Ortjon osa vain ei ole niin onnellinen kuin Wu Tao-Tzulla. Hänen kuvaamansa maailma ei ole valmis, vaan uhanalainen. Hänen on astuttava romaanihenkilöidensä rinnalle pystyäkseen turvaamaan heidän elämänsä säilymisen, koko kansansa olemassaolon.

Vallanpitäjien kannalta Ortjon viime vuosien aikaiset kirjeet ja poleemiset artikkelit jäisivät pelkäksi tuulimyllytaisteluksi, joka olisi helppo ohittaa olankohautuksella, ellei hänellä olisi kansankirjailijan arvovaltaansa. Sen hän puolestaan on hankkinut tuotantonsa kautta. Hän on kansansa väärentämätön tulkki.

Harvoin arvonimi kansankirjailija on niin osuva, kuin mitä se on Ortjo Stepanovin kohdalla. Hän on paitsi kirjailija myös kansanmies. Hän tuntee läpikotaisin sen elämänmuodon, jonka kuvaamiseen hänen kirjallinen tuotantonsa keskittyy.

Jo kirjoitusvaiheessa romaanisarjasta "Kotikunnan tarina" tuli kansalliskirjallisuutta. Sen merkitys vienalaisten identiteetille on korvaamaton, varsinkin kun vieläkään ei ole saatavilla historiallista yleiskatsausta Vienan Karjalasta sen kattamalta ajalta. "Kotikunnan tarina" on yhdessä Nikolai Jaakkolan 1900-luvun taitteesta 20-luvun puoliväliin kertovan "Pirttijärven rantamilla" -romaanisarjan kanssa nuorille sukupolville ainoa kokonaisvaltainen kirjallinen tiedonlähde Karjalan valtiollisen synnyn vaiheista ja siitä, miten maaseudun rahvas koki kollektivisointiprosessin ja myrskyiset 30- ja 40-luvun vuodet sekä sodanjälkeiset jälleenrakennusajan Hruštševin suojasäineen.

Stepanovin yli 1000-sivuisen romaanijätin jännitteet eivät rakennu ensisijaisesti ulkoisiin tapahtumiin, toimintaan, vaan ne ilmenevät ihmisten keskinäisissä suhteissa ja heidän reagoinnissaan ympärillä tapahtuvaan. Ortjo Stepanov on inhimillisen kokemuksen kuvaaja.

Vaikka "Kotikunnan tarinassa" liikutaan koko ajan ihmissuhteiden tasolla ja maantieteellisesti pääosin Kalevalan piirissä, teoksen kautta avautuu sen kuvaaman ajan maailmantapahtumien merkitys ihmiskunnalle: olemme yhtä. Kirjassa kuvataan, kuinka syrjäinen vienankarjalainen kylä muuttuu ensin osaksi suurta maata ja sitten koko maailmaa. Pienen kylän asukkaita ajautuu jopa vieraisiin maanosiin, mutta ennen kaikkea suurin muutos on kasvaminen uuteen koko maailmaa käsittävään tietoisuuteen. Silti kyläläisten kannalta piirikeskus Uhtuakin on joskus liian kaukana.

Ortjo Stepanov ei luo kaavamaisia tyyppejä. Hänen kuvaamansa ihmiset elävät. Romaanista löytyy koko kirjo karjalaisia ja alueelle ajautuneita ihmisiä. Kukaan ei ole syntynyt sankariksi tai lurjukseksi, vaan teoksessa osoitetaan, miten joku toisissa olosuhteissa toimii sankarillisesti, mutta toisissa on nahjus tai jopa pelkuri. Erityisen vahvoja ovat Stepanovin naiskuvat. Hän tavoittaa hyvin niin kylän akkojen kuin nuorten tyttöjenkin sielunliikkeet.

"Kotikunnan tarina" on vaikeasti käännettävissä oleva teos, koska sen olennaisiin taiteellisiin arvoihin kuuluu sen repliikeissä esiintyvä rikas vienalainen murre. Jos kyläläisten keskinäiset keskustelut käytäisiin teoksessa kirja- tai yleiskielellä, häviäisi samalla hyvin olennainen osa merkityssisältöä. Ehkä juuri käännösvaikeuksien vuoksi Ortjo Stepanov ei ole saavuttanut ansaitsemaansa huomiota Venäjän kansojen kirjallisuudessa, vaikka hänen romaaneitaan onkin venäjännetty.

Nikolai Jaakkolan "Pirttijärven rantamilla" -romaanin ohella Ortjo Stepanovin "Kotikunnan tarina" on Karjalan kertomakirjallisuuden klassikko. Valitettavasti sitä ei ole ollut vuosikausiin kirjakaupoissa saatavilla. Karjalan tasavallan Kulttuuriministeriö tekisi suuren kulttuuriteon, jos se kustantaisi aiemmin vain erillisinä kirjoina julkaistun "Kotikunnan tarinan" yhtenäisenä laitoksena. Tällä hetkellä se auttaisi karjalaisen kulttuurin säilymistä ja vienalaisen identiteetin tukemista paremmin kuin juhlapuheet Kalevalan merkityksestä koko maailman kulttuurille. Vienalaiset tarvitsevat oman aikansa kertojaa luettavakseen.

www.locallit.net