www.locallit.net | www.locallit.net/english

Karjalan näyttämötaiteen perustanlaskija
Ragnar Nyströmin (Ruskon) syntymän 80-vuotispäiväksi
Pekka Nikitin (Taiteentutkimuksen kandidaatti)
Neuvosto-Karjala 10.9.1978, 4

Tämän muistelmakertomukseni Ragnar Nyströmistä haluaisin aloittaa ensimmäisestä tapaamisestamme hänen kanssaan, joka tapahtui vuonna 1935.

Päätettyäni Pyhäjärven koulun tulin Petroskoihin opiskelemaan "artistaksi".

Karjalan teatteriteknikumi ja kansallinen teatteri olivat saaneet silloin uuden komean rakennuksen kesäpuiston vieressä Karl Marxin kadulla. Siellä eräässä lämpiössä olivat parhaillaan käynnissä näyttelytaitotutkinnot. Samanlaisia nuoria tyttöjä ja poikia kuin minäkin, jotka olivat päättäneet tulla näyttelijöiksi, esiintyi tutkintolautakunnan edessä ja se päätteli missä määrin nämä olivat kelvollisia näyttämölle. Pian tuli minunkin vuoroni esitellä lahjojani.

No nuorimies, mitäpä te maltatte? Kysyi minulta korkeaotsainen hyvin arvokkaalta vaikuttanut komission puheenjohtaja.

A mie maltan vähäsen kaikkea, ja ryhdyin kehotusta odottamatta näyttämään kaikkea mitä "maltion": tanssin "barinjaa" ja pajatin tshastushkoja.

Lopuksi esitin kappaleen "Kalanpyynnistä" ja lausuin lempirunoni:
Punainen maa. Sä olit orjain mieliuni yössä
kun riiston ruoska selkänahkaa söi.
Punainen maa. Sua haaveiltiin työssä
kun tuli räiskyi, rauta kipinöi...

Silmälasimies kuunteli tarkkaavaisena hymy huulillaan. Kun olin lopettanut, hän pyysi minua kertomaan mitä tiedän "Punainen maan" kirjoittajasta. Aavistamatta lainkaan, että kysyjä oli itse runon tekijä, kerroin kaiken mitä olin lukenut hänestä Urho Ruhasen kirjasta "Nykyajan kirjallisuuden lukemisto".

Ragnar Rusko (Nyström) syntyi vuonna 1898 Helsingissä peltisepän perheeseen, aloitin kertomukseni. Siellä hän kävi kansakoulun, työskenteli sanomalehtien myyjänä, juoksupoikana, sorvarina, sitten laivalla lämmittäjänä ym.

Vuonna 1918 hän osallistui luokkasotaan ja oli punakaartilaisena rintamalla. Sen takia lahtarit vangitsivat hänet ja telkivät Tammisaaren vankilaan. Vuonna 1921 hän karkasi vankilasta ja tuli Neuvostoliittoon.

Hyvä on. Riittää... keskeytti minut komission puheenjohtaja. Sitten hän neuvotteli toisten komission jäsenten kanssa ja sanoin hymyillen:br /> Onnittelen teitä. Olette suorittanut tutkinnon. Tulette opiskelemaan minun ryhmässäni.

Niin opettajakseni tuli Ragnar Nyström. Niinä vuosina Karjalassa laajasti tunnettu teatterimies, joka kirjoitteli Ragnar Ruskon nimellä.

... Ragnar Nyström (Rusko) kuuluu niihin kulttuurihahmoihin, jotka ovat olleet raivaamassa ja luomassa Karjalan kansallisen näyttämötaiteen ja kirjallisuuden perustaa. Hänen elämänsä oli dramaattinen, mutta niiden neljänkymmenen elinvuotensa aikana, jotka hänelle kohtalo oli suonut, hän ehti saada paljona aikaan muodoltaan kansallisen ja sisällöltään sosialistisen kulttuurin kehittämisessä. Puolisensataa runoa ja dramaattista runoelmaa, kymmeniä kertomuksia, elämäkerrallinen novelli Kahleissa, seikkailukertomus Matti Mittakaava, viisi näytelmää, 45 ohjattua esitystä, lukuisia arvosteluja ja publistisia kirjoituksia - kas siinä panos, jonka tämä lahjakas kansan keskuudesta noussut taiteilijat antoi Neuvosto-Karjalan kirjallisuuden ja taiteen kehittämiseen.

Ruskon kirjallinen toiminta oli suhteellisen laaja. Mielestäni hänen runotuotantonsa kohokohtana on runo Punainen maa. Tämä runo on kirjoitettu Suuren Lokakuun kymmenenvuotispäivälle. Rusko on esittänyt siinä lyhyesti, mutta vakuuttavin runokuvin Lokakuun vallankumouksen aatteet ja sen kansainvälisen merkityksen.

... Punainen maa. Nyt koneet Sammon työssä
jauhaa,
työ tekijöilleen rikkaudet suo.
Punainen maa se rakentaa vain rauhaa,
Jos rauhan suovat sille hurtat nuo.
Ken päälle käy, on hällä siitä selko:
Punaista maata ei järkytä pelko.
Ken kalleintansa koskettavan sallis?
Maailman raatajille on niin kallis
Punainen maa...

Mutta vaikka Ragnar Rusko tekikin hyvin paljon runouden ja proosan alalla (hän oli ensimmäisten karjalaisten kirjailijoiden joukossa hyväksytty Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi). Karjalan kulttuurin historiaan hän on jäänyt ennen kaikkea monipuolisena teatterimiehenä.

"Vähälukuisuudesta huolimatta karjalaiset ovat tasa-arvoinen kansa. Heillä on oikeus perustaa oma teatterinsa ja sellainen teatteri, josta he voivat olla ylpeitä, kuten mikä tahansa kansa, mikä tahansa heimo... Meidän teatterimme on yksi rengas suuresta neuvostotaiteesta", Ragnar Rusko kirjoitti eräässä teoksessaan.

R. Nyström aloitti kansallisen ammattiteatterin perustamisen vuonna 1928, jolloin 8. yleiskarjalainen edustajakokous teki siitä päätöksen. Sitä varten oli ennen kaikkea koulutettava näyttelijöitä. Karjalan puolue- ja neuvostoelimet lähettivät Nyströmin Leningradiin. Siellä hän opiskeli itse ja opetti tulevia näyttelijöitä, jotka opiskelun päätettyä perustivat Karjalan kansallisen teatterin.

Tämä R. Nyströmin johtama teatteri jo alkuvuosina esitti sellaisia neuvostodramaturgian helmiä, kuten B. Labrenjovin Murros, V. Vishnevskin Optimistinen tragedia, A. Korneitshukin Eskaaderin tuho, M. Gorkin Vihollisia, joita voidaan pitää kulmakivinä Karjalan teatterin kehityksen historiassa. Nyströmin tarmokkaan toiminnan ansiosta paikallisten dramaturgien ensimmäiset näytelmät Herra Melperi lähtee sotaan, Teppojevin keksintö ja Jättiläisvaltimo sykkii näkivät parrasvalon kansalaisen teatterin näyttämöllä ja vv. 1934-1935.

Nyströmin suuri ohjaustaito ilmeni hänen asettamissaan A. Kiven tragediassa Kullervo ja C. Goldonin komediassa Kahden herran palvelija, joita esitettiin menestyksellisesti Karjalan taidepäivillä Leningradissa vuonna 1937.

Nähtyään nämä esitykset VSFNT:n kansantaiteilija, professori B. M. Sushkevitsh sanoi:
"...Iloitsen siitä, että sain tutustua Karjalan teatteriin ja sen lahjakkaaseen johtajaan Ragnar Nyströmiin. Käsitän sen menestyksen, joka Leningradissa on langennut Karjalan kansallisen teatterin osalle. Sanon suoraan, että se on todella vahva, ammattilainen kollektiivi. Siinä on paljon erinomaisia näyttelijöitä, jotka voisivat työskennellä parhaimmassa valioryhmässä. Karjalan kansallisella teatterilla on eittämättä suuri tulevaisuus".

Näyttelijänä Nyström loi useita voimakkaita realistisia henkilökuvia. Niistä erikoisen onnistuneita olivat Kähisevä Optimistisessa tragediassa ja kaupunkipäällikkö Reviisorissa, jotka muodostuivat tapahtumaksi Karjalan teatterielämässä niinä vuosina.

Nyströmin osasuoritusten erikoispiirteenä olivat aina osuva karakterisointi, roolin sisäisten ja ulkoisten kuvien eheys. Nyströmissä näyttelijänä tuntui aina ohjaaja, joka oli esitysten ylitavoitteen vallassa. Hänen osasuorituksissaan, samoin kuin ohjaustaidossaan ilmenivät Nyströmin taitelijapersoonansa peruspiirteet - tahdonlujuus, aktiivinen suhtautuminen elämään, terve optimistinen maailmankatsomus ja pureva huumori.

Yksi Ragnar Nyströmin lahjakkaimmista oppilaista, Venäjän Federaation taiteen ansioitunut toimihenkilö Sulo Tuorila monien vuosien kuluttua muistelmissaan kirjoitti:
"Nyström oli sangen lahjakas ja monipuolinen taiteilijasielu. Hän oli runoilija, dramaturgi, näyttelijä ja erinomainen teatteriohjaaja, hyvä ja oikeudenmukainen ihminen. Jos me teatterikoulun päästökkäät olemme jotain saaneet aikaan, on se ensisijassa Nyströmin ansiota. Hänen osuutensa Karjalan teatteritaiteen kehittämisessä on mittaamaton."

... Ragnar Nyström poistui luotamme 1939. Nyt hän täyttäisi 80 vuotta. Mutta tositaiteilijat eivät kuole, he elävät teoksissaan ja teoissaan, he elävät oppilaissaan.

www.locallit.net