www.locallit.net | www.locallit.net/english

Eräistä kirjallisuuselämän ongelmista
Jaakko Rugojev
Karjalan ASNT:n Kirjailijaliiton hallinnon puheenjohtaja
Neuvosto-Karjala 23.11.1986, 4

Neuvosto-Karjalan kansallisessa kirjallisuudessa viime vuosina tapahtunut ja yhä jatkuva sukupolvien vaihto ei ole sujunut kivuttomasti eikä ole aina tuottanut toivottuja tuloksia. Riveistämme on poistunut monia lahjakkaita ja työteliäitä kirjailijoita, enemmän kuin on tullut tilalle uusia nuoria voimia. Syyt ovat syvällä eikä tilanne ole helposti korjattavissa. Siitä huolimatta ei ole aihetta masennukseen, on jatkettava määrätietoisesti työtä nuorten luovien kykyjen kasvattamiseksi, semmitenkin kun tänään meillä on siihen paremmat mahdollisuudet kuin monen moneen vuoteen aikaisemmin.

Viime vuoden joulukuussa hyväksytty puolueen Karjalan aluekomitean byroon päätös suomen kielen opetuksen tehostamisesta tasavaltamme kouluissa laajentaa Karjalan kansallisen kulttuurin kehitysmahdollisuuksia. Lyhyessä ajassa on jo ehditty toteuttaa monia merkittäviä käytännön toimenpiteitä. Suomen kieltä opiskelevien lasten lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti, monissa kouluissa suomen kieltä on alettu opettaa ensimmäiseltä luokalta lähtien ja lastentarhoihin etsitään karjalan ja suomen kielen taitoisia kasvattajia, jotka voivat puhua lasten kanssa äidinkielellä. Petroskoin yliopiston suomen kielen osastoon on hyväksytty kaksi kertaa enemmän opiskelijoita kuin aikaisempina vuosina. Pääkaupungin erääseen keskikouluun on perustettu musiikkiluokka asuntoloineen tasavallan piireistä saapuneille lapsille, joista yli puolet on karjalaisia ja suomalaisia. Leningradin teatteri-instituutissa toimii Petroskoin suomalaisen draamateatterin studio.

Suurena merkkitapahtumana pitäisin suomenkielisen lastenlehden Kipinän perustamista. Jo ensimmäisten ilmestyneiden numeroiden kysyntä oli odotettua suurempi ja ennakkotietojen mukaan ensi vuoden levikki Karjalassa, Eestissä ja Leningradin alueella lähentelee 6 000 kappaletta. Kansallisen kulttuurin jatkuvuuden tarve ei siis ole sammunut, se elää ja kiehtoo mieliä syvissä kansankerroksissa.

Tasavaltamme laaja suomenkielinen kustannus- ja julkaisutoiminta - Karjala-kustantamo, kaksi aikakauslehteä, Neuvosto-Karjala ja Kalevalan kommunisti -lehdet, radio ja televisio - niin ikään tarjoaa kaikille ammattilaisille ja harrastajille monipuolisen toimi- ja kehityskentän. Sen lisäksi käytettävissämme ovat myös oman tasavallan ja monet Neuvostoliiton tunnetuimmat venäjänkieliset kirjakustantamot ja suurilevikkiset kuukausijulkaisut, joiden kautta karjalaisten kirjailijoiden sanoma voi kantaa kauas maailmalle.

Näin ollen tänään kaikki riippuu meistä itsestämme, kirjailijoiden ja kirjallisuuden harrastajien omasta työpanoksesta, heidän aloitteellisuudestaan ja ahkeruudestaan, heidän aktiivisesta osallistumisestaan maassamme tapahtuvaan uudistusprosessiin.

Karjalan kirjailijaliitto pyrkii monitahoisella toiminnallaan edistämään kirjailijoiden ja kynäilijöiden luovuutta. Viime vuonna piristynyt järjestötyö kumminkin laimeni kesälomien myötä, monet luovantyön jaostot ja kirjallisuuskerhot eivät ole kokoontuneet kertaakaan syksyn aikana. Erikoisesti meitä huolestuttavat vankimmassa ja vanhimmassa julkaisussamme Punalipussa tapahtuneet laadulliset muutokset lehden koreasta ulkoasusta huolimatta. Punalipun nuorelta ja lahjakkaalta toimitusväeltä voisi odottaa hartaampaa paneutumista oman Karjalan kirjallisuuden osuuden voimistamiseen julkaisun palstoilla, uhrautuvaa ja vilpitöntä kiinnostusta jokaista kansallista kirjailijaa ja kynäilijää kohtaan, sillä juuri heistä tulee riippumaan Punalipun tulevaisuus Karjalan Kirjailijaliiton kansallisena kaunokirjallisena julkaisuna ja äänenkannattajana.

Toimitus ei ole pystynyt järjestämään enää pitkään aikaan tapaamisia lukijoittensa kanssa Kiestingissä, Kalevalassa, Repolassa ja monilla muilla pohjois-Karjalan paikkakunnilla, missä on aina ollut julkaisumme suurin ja uskollisin lukijakunta. Harvoin on käyty myös etelä-Karjalassa: Vielijärvellä, Aunuksessa, Vitelessä, Sortavalassa. Eikä ihme, jos vuosi vuodelta tilaajien määrä on vähentynyt.

Viime vuonna saimme lopultakin aikaan vakituisen suomenkielin kirjallisen neuvonantotoiminnan. Sen jälkeen olemme saaneet toistakymmentä huomionarvoista käsikirjoitusta, jotka vaativat yhteistä kerhokäsittelyä. Konsulenttimme ei ole kumminkaan ehtinyt jostain käsittämättömästä syystä järjestämään yhtään tällaista tilaisuutta.

Tasavallan piireissä asuvien kynäilijöiden tiedoksi saatettakoon, että aivan hiljattain Kirjailijaliiton hallinto sai suomenkielisen konekirjoittajan, niin että käsikirjoitusten monistaminen kerhokäsittelyä ja julkaisemista varten helpottuu huomattavasti.

Kirjailijaliiton hallinnon toiminnassa kansallisen kirjallisuuden alalla on monia muitakin puutteita, mutta samalla todettakoon, että ilman liiton jäsenistön ja aikakauslehtiemme lukuisan avustajajoukon aktiivista tukea on mahdoton päästä toivottuun tulokseen. Sen vuoksi kehotankin kaikkia kirjallisuutta harrastavia tovereita hakeutumaan Kirjailijaliittoon ja aikakauslehtiemme toimituksiin käsikirjoituksin ja ehdotuksin, rakentava arvostelukin otetaan varteen piristävänä tehosteena. Erittäin tähdellistä on Punalipun ja Kipinän laajan asiamiesverkoston järjestäminen kaikissa tasavallan kylissä ja kaupungeissa. Se kuuluu myös paikallisten kirjallisuuskerhojen tehtäviin niiden eräänä oleellisena toimintamuotona.

Kirjallisuuskerhojen tehokkaalle toiminnalle on olemassa monia uusia mahdollisuuksia. Nuorisoliiton Keskuskomitean, Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kollegion ja Neuvostoliiton Kirjailijaliiton hallinnon sihteeristön yhteinen päätös kirjallisuuskerhojen toiminnan tehostamisesta mm. edellyttää, että kulttuuriministeriön alaiset järjestöt (esim. kulttuuritalot) rinnastaisivat kirjallisuuskerhot muuhun kerhotyöhön myös ohjaajan palkkauksessa.

Karjalan kirjailijaliiton hallinto pyytää piirien opetustoimen ja koulujen johtajia sekä kirjallisuudenopettajia järjestämään Kipinän lukukerhoja kaikissa tasavallan kouluissa, missä suomen kieltä opetetaan. Luetun johdosta syntyneen keskustelun ohella näissä kerhoissa voitaisiin ohjata koululaisia Kipinän avustajiksi ja asiamiehiksi.

Tällä kirjallisuussivulla Neuvosto-Karjala julkaisee lehden lukijoilta ja avustajilta saatuja runoja.

Kuluneen kesän ja syksyn aikana toimituksen runokesseliin on saapunut runsaasti säkeitä eri puolilta Karjalaa ja kauempaakin. On ilahduttavaa seurata näitä tavallisten kansanihmisten mielenailahduksia, joissa otetaan kantaa myös päivänpolttaviin asioihin.

Tervetuloa yhä uudestaan Neuvosto-Karjalan kirjallisuussivulle. Ajan myötä kaikki julkaisukelpoiset runot löytävät tilaa lehtemme palstoilla. Myös Punalippu ja Kipinä toivovat saavansa uusia käsikirjoituksia, runoja ja proosaa, joissa olennoituisivat aikamme suuret ihanteet, kansamme elämä ja työ.

Tehkäämme kaikki voitavamme Neuvosto-Karjalan kansallisen kirjallisuuden uudennousun hyväksi.

www.locallit.net