Etusivu  Kirjailijat  Teokset  Aikajana  Punalippu  Neuvosto-Karjala  Linkkejä

Kääntäjiä ja Karjalan kirjallisuuden tutkijoita

Aalto Elli (s. 1936 Leningrad), kirjallisuuden tutkija

Aalto muutti vuonna 1950 Petroskoihin. Valmistui vuonna 1960 Petroskoin yliopistosta. 1960-luvun lopulla alkoi julkaista teatteri- ja kirjallisuusarvosteluja sanoma- ja aikakauslehdissä. Vuodesta 1976 lähtien SNTL:n Tiedeakatemian Karjalan haaraosaston kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen työntekijä. Tutkimuksen pääaloja ovat Karjalan nykykirjallisuuden ongelmat, runous, kirjallisuuden ja kansanrunouden kosketuskohdat, suomenkielinen sanomalehtikirjallisuus ja tasavallan kirjallisuushistoria. Hän on ollut vuodesta 1986 SNTL:n Kirjailijaliiton jäsen. (Lähde: Neuvosto-Karjalan kirjailijat 1989.)

Artikkeleita:
Merkittävä lyyrikko. [N-K 25.5.1979, 4]
Karjalan kansallisen kirjallisuuden nykyongelmista. [N-K 4.8.1989, 4]

Haapalainen Tauno (1908 Viipuri - 1976), toimittaja, kääntäjä

Haapalaisen perhe muutti vuonna 1926 Neuvosto-Karjalaan, Kontupohjaan. Tauno osallistui isänsä kanssa Kontupojan paperitehtaan rakentamiseen ja työskenteli myöhemmin tehtaassa vuoteen 1930 saakka. Armeijavuosien jälkeen hän työskenteli Pohjoisen meriväylän päähallinnossa. Toisen maailmansodan aikana hän työskenteli Moskovassa ja Uralilla. Sodan jälkeen hän muutti perheineen Viroon. Hän palasi Petroskoihin vuonna 1949.
Petroskoissa Haapalainen työskenteli suomentajana Karjalan radiokomiteassa ja valtionkustantamossa sekä tyylitoimittajana ja kääntäjän Progress-kustantamon suomenkielisessä toimituksessa. Kääntäjäntyönsä hän aloitti vuonna 1950. Hän suomensi monien neuvostokirjailijoiden teoksia, mm. "Meren synty", "Ural-vuorten tarinoita", "Paimenkello", "Sotilaiksi ei synnytä" ja "Viimeinen kesä". Haapalainen suomensi myös virolaista kirjallisuutta. Hän oli kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1969. (Lähde: Neuvosto-Karjalan kirjailijat 1989.)

Juntunen Kerttu (s. 1924 Sievi – 1994), toimittaja, kääntäjä

Kerttu Juntunen muutti vuonna 1931 Aunuksen piiriin, Alavoisten kyllään. Vuonna 1934 perhe muutti Petroskoihin. Ennen toista maailmansotaa hän työskenteli mm. Petroskoin piirikirjastossa. Sodan jälkeen vuosina 1945–1952 hän työskenteli Petroskoin yleisessä kirjastossa ja vuosina 1955–1960 opiskeli Petroskoin yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden osastolla. Vuosina 1961–1982 hän työskenteli Progress-kustantamon suomenkielisessä toimituksessa toimittajana ja kääntäjänä.
Kerttu Juntunen on kääntänyt kaunokirjallisuutta vuodesta 1962 alkaen. Käännöksiin kuuluvat mm. teokset: "Nuori kaarti", "Perunakarnevaalit", "Kaikkein kauneimmat laivat", "Ihmissusi", "Ensimmäinen täräys" ja "Jäljittelijä". Hän on kääntänyt myös lastenkirjallisuutta ja tutkimuskirjallisuutta kirjallisuudentutkimuksen, estetiikan, filosofian ja sosiologian aloilta. Hän on ollut kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1986 lähtien. (Lähde: Neuvosto-Karjalan kirjailijat 1989.)

Karhu Eino (s. 1923 Suomen-Vuissakan kylä Leningradin alue – 2008 Petroskoi), kirjallisuuden tutkija

Eino Karhu syntyi inkeriläiseen perheeseen. Hän päätti Petroskoin ylipiston vuonna 1950 ja valmistui filologian kandidaatiksi vuonna 1956. Hän on tutkinut suomalaisista kirjailijoista mm. Väinö Linnan ja P. Haanpään tuotantoa sekä Karjalan kirjallisuutta. Karhu on ollut kirjaililjaliiton jäsen vuodesta 1964 lähtien. (Lähde: Neuvosto-Karjalan kirjailijat 1989.)

Artikkeleita:
Kirjailijan tie. [PL 2/1965, 112–114]
Romaani maalaiselämästä. [PL 6/1968, 103–104]
Osattomien ja sorrettujen kuvaaja. Kirjailija Hilda Tihlän muisto elää. [PL 3/1969, 40–45]
Vasselein draama kirjallishistoriallisessa valossa. [PL 3/1973, 86–91]
Kirjallisuus elämäntyönä. [PL 6/1977, 89–88]
Koti-Karjalan laulaja. [PL 4/1978, 64–69]
Kirjallisuus ja kansanrunous. [PL 8/1980, 91–96]
Onnittelut veteraanille. Urho Ruhasen 80-vuotispäiväksi. [PL 6/1987, 91–93]
Kansansa ymmärtäjä ja tulkitsija. [Carelia 4/1998 15–16]

Levänen-Sandelin Vieno (s. 1911 Michigan USA)

Pahomova Maija (s. 1926 Aunus – 2003)

Artikkeleita:
Kirjallisuus lähemmäksi kansan elämää. [PL 6/1966, 95–98, 101]
Romaani nuorissa kirjakielissä. [PL 2/1975, 81–84]
Oman kansansa vaiheiden kertoja. [PL 5/1975, 107–110]
Karjalan nykyproosaa. [PL 7/1977, 84–93]
Mielihyvän maailmassa. Pekka Pertun 60-vuotispiväksi. [PL 10/1977, 103–107]
Pekka Pertun proosaa. [PL 11/1980, 84–87]
Kovina punaisen myrskyn vuosina. [PL 3/1984, 132–136]

Perttu Tyyne (1918 Lappeenranta – 1975)

www.locallit